tiistai 21. tammikuuta 2014

Parvityö auttaa muuttuvaista muuttumaan

Olen tutustunut Esa Rattaan LinkedInin kautta. Esa oli huomannut, että olin laittanut Slideshareen julkisia esityksiäni SOME-johtamisesta ja huomannut myös keskustelujani LinkedInin Some Teollisuudessa ryhmässä. Esa otti minuun yhteyttä ja kysyi voiko hän käyttää MBA päättötyötäni some-johtamisesta lähteenä omien opintojensa päättötyössä. Vastasin hänelle, että tietysti voit käyttää, kun vain mainitset lähdeviitteen. Sen jälkeen vaihdoimme ajatuksia muutaman kerran sähköpostitse somen mahdollisuuksista bisneksessä ja kerroin omista kokemuksistani. Niistä keskusteluista on jäännyt päällimmäisenä mieleeni Esan hämmästys siitä, kuinka minä kerroin hänelle some- avoimuuden hengessä ilman palkkio-odotuksia somen käyttömahdollisuuksista. 

Hieman myöhemmin tapasin Esan Teknologiateollisuuden some-seminaarissa, jossa pidin esityksen parvityöstä ja sen johtamisesta. Esa varmaankin hakeutui luokseni juttelemaan, koska tunsi minut aikaisemmasta LinkedIn ja sähköpostissa käydyistä keskusteluista. Kerroin Esalle siinä keskustelun lomassa, että kirjoitan Parvijohtaja Poppanen blogia. Siinä keskustelussa tuli mainittua myös maaginen sana golf. Seuraavaksi Esa kertoikin, että hänen vaimonsa on ladykapteeni ja oli lukenut kirjoittamaani kirjan Golf Tunnepeli. Kerroin Esalle, että kirjoitan ja ylläpidän myös Golf Tunnepeli blogia. Mainitsin Esalle, että olen saanut avustajia kirjoittamaan kanssani blogeja golfista tunnepelaamisena. Samalla heitin vähän vitsinä ilmaan, että sitten, kun tuo parvityö alkaa puremaan sinuun enemmän, niin olet tervetullut kirjoittamaan blogeja Parvijohtaja Poppanen blogiin kanssani. 

Niin siinä sitten loppujen lopuksi kävi, että ensin Esa hurahti oikein kunnolla sosiaaliseen mediaan ja myöhemmin parvityöhön. Sitten myöhemmin Esa otti yhteyttä ja halusi tulla vierailevana bloggaajana kertomaan oman tarinansa työnmuutoksesta kohti parvityöskentelyä. 


Kuvan lähde
Tässä Toimitusjohtaja Esa Raatan tarina, kuinka "parvityö auttoi muuttuvaista muuttumaan”
Siitä on nyt vähän yli kolme vuotta, kun aloin ihmetellä meidän yrityksen IT-osaston kavereiden tapaa tehdä töitä. Ensiksi tuntui käsittämättömältä, miten he saivat työt tehtyä, vaikkei niillä ollut mitään säännönmukaista rytmiä kokousaikatauluille. Koko porukka työskenteli eri puolella Suomea ja yksi jopa ulkomailta käsin. 

Toinen kerta,  jolloin koin uuden ihmetyksen oli, kun olin Teknologiateollisuuden seminaarissa kuuntelemassa esitystä  yhteisöllisestä online-työskentelystä ja siitä, minkälaisia mahdollisuuksia parvityöskentely antaa työyhteisöille. En ollut heti myyty uusille ajatuksille, mutta jotain kuitenkin lähti liikkeelle ja aloin näkemään käynnissä olevaa työnmuutosta.

Kolmas herätys oli, kun aloin kotona ihmetellä omien lasteni tapaa kommunikoida kavereidensa kanssa netissä. Nuorisolle on niin luontevaa chatata, pelata ja olla netissä kavereiden kanssa mobiililaitteiden välityksellä. Itse vielä nykyisinkin erottelen asioita, onko niistä keskusteltu netissä, puhelimitse tai nenäkkäin kokouksissa. Nykynuoriso osaa jotenkin luontevasti keskustella erilaisilla forumeilla käyttäen mobiili-teknologiaa. Vaimokin oli silloin jatkuvasti päivittämässä profiliaan Facebookissa ja jakamassa pelikokemuksiaan Facebookin Golf Tunnepeli- ryhmässä. Minusta tuntui, että netti tuli väkisin syömään sitä vähäistä yhteistä vapaa-aikaa, mikä työntekemiseltä jäi jäljelle.

Muistan hyvin, kuinka minun oli aluksi vaikeaa heittäytyä keskusteluun mukaan meidän firman intrassa. Täytyy näin jälkeen päin kiittää meidän viestintäpäällikköä, että hän vaan jaksoi uudestaan ja uudestaan perustella niitä avoimuuteen perustuvan työtapojen hyötyjä meidän organisaatiolle. Kyllä se oli niin vaikeaa nähdä omaa työskentelyään siinä jatkuvassa kiiressä, jossa sähköpostit, puhelut, palaverit ja nenäkkäin kokoustaminen olivat ainoat työkalumme. 

Kaikista tärkein ja ehkä myös lopullinen herätys tuli kuitenkin entisen opiskelukaverini Pasin tapaaminen se, kun menimme pelaamaan golfia. Siinä melkein viiden tunnin hitaasti etenevän pelikierroksen aikana keskustellessa silmäni jotenkin avautuivat. Hänen firmansa oli jo paljon pidemmällä ja olivat oikeasti ottaneet käyttöön sosiaalisen intranetin ja parvityöskentelyäkin.

Pasilta oivalsin, että myös minun on muutettava toimintaani. Jotta voisin oppia uutta, minun olisi myös itseni uudistuttava. Myös se, kuinka Pasi kertoi omasta tavastaan tehdä töitä sai minut miettimään omaa asennettani ja suhtautumistani henkilöstööni.

 Ajattelin, että jos jatkan niin, että pidän henkilöstöäni osaamattomina johdettavina, niin se passivoi heitä edelleen ja sellaisina he tulevat pysymäänkin. Jos taas kohtelisin heitä luottamuksen arvoisina, niin heistä tulisi aktiivisia ja he myös saisivat aikaan asioita. Tämä henkilökohtainen asennemuutokseni ei tapahtunut hetkessä, mutta se sai ihmeitä aikaan niin minussa kuin työntekijöissäkin.

Mitä sitten saimme aikaan sosiaalisen intran ja parvityöskentelyn yhdistämisellä?
Aika nopeasti huomasimme yhdessä, että sähköpostityöskentely on tehotonta organisaation sisäisenä työskentelyvälineenä. Teimme sähköposteilla paljon turhaa päällekkäistä työtä, vaikka ei me sitä aikaisemmin tiedetty. Itsekin suhtauduin alussa aika epäilevästi sekä sosiaalisen intran käyttöön että parvityöskentelyyn, kun jotenkin ajattelin, että ei meillä ole niihin aikaa. Muutenkin kaikki päivät täyttyivät palavereista ja tuntui, ettei ole aikaa mihinkään uuten, mikä tuntui ylimääräiseltä.

Minua oli aikaisemmin pidetty kulmahuoneen pomona, joka liikkuu pitkin käytäviä ja sulkee aina työhuoneensa oven tärkeisiin palavereihin, joihin osallistuivat vain organisaatiorakenteen mukaiset tiimien ja vastuualueiden esimiehet. Niin minulle itselleni kuin työntekijöillekin oli melkoinen muutos, että työntekijät voivat lähestyä minua suoraan asioissaan. Aikaisemmin sitä olisi pidetty esimiehen ohittamisena ja epäluottamuksen osoittamisena lähiesimiehelle. Tämä muutos ei tapahtunut itsestään vaan meidän piti tietoisesti muuttaa firman sisäisiä pelisääntöjä. 

Tähän blogin loppuun koostan yhteenvedon, miksi PARVI sai "muuttuvaiset muuttumaan muutoksessa":

1) Päästä irti rutiininomaisista kokouksista tai ainakin kysy, miksi ja ketä varten niitä pidetään 
2) Anna tilaa toisille, työyhteisössä on yhdessä aina enemmän osaamista kuin sinulla yksin
3) Ryhdy tekemään, heittäydy, et menetä mitään, aina voit palata vanhaan työskentelymalliin, sillä näkökulman vaihtamisesta oppii aina
4) Voimaannuta online-työskentelyyn muita omalla esimerkilläsi
5) Innosta ymmärtämään muutoksen jatkuvuus ja positiiviset mahdollisuudet työyhteisössä

Näin kolmen vuoden kokemuksella parvityöskentelystä sanoisin, että keskeisintä kaikessa oli kuitenkin oivallukseni, että tärkein oli muutos omassa ajattelussa ja päivittäisten toimintojeni tietoisessa muutoksessa. En voi vaatia keskijohdolta tai operatiivisen tason johtajilta uudenlaista online- parvityöskentelyä, jos en ole myös itse siihen valmis sitoutumaan.


Parvijohtaja Poppanen:  Kiitos Esa tästä blogistasi. Olet siihen kiteyttänyt napakkaan muotoon työskentelytapojen muutosta kohti parvityötä, joka tapahtui noin kolmen vuoden aikana, eikö vaan. Jotenkin tuosta sinun tarinastasi nousee esille oma oivalluksesi, että sinun itsesi täytyi muuttua myös johtajana. Osuinko oikeaan?   

Esa: Se olikin mielenkiintoinen vaihe elämässäni, kun tajusin, etten pärjää enää vanhoilla tavoillani tehdä työtä. Se oli aika ristiriitaista, kun  samalla minun odotettiin käyttäytyvän  edelleen siinä kulmahuoneen johtajan roolissa, jolta haetaan neuvoja ja ohjausta triviaaleihinkin kysymyksiin. Toisaalta se tuntui hyvältä ja siinä tunsi itsensä tarpeelliseksi, kun olin neuvonantajan roolisssa keskijohdolle ja työntekijöille. Toisaalta myös ymmärsin, ettei tämä voi jatkua enää niin, että asiantuntijat pääse käyttämään omaa osaamistaan työssään. Mutta kyllä, keskiössä oli oma muutokseni johtajana, ja sen oivaltaminen.

Parvijohtaja Poppanen: Kun sinusta on nyt tullut parvijohtamisen osaaja, niin tuleeko sinusta jatkossa parvijohtamisen mentori, joka auttaa talkoohengessä myös muita johtajia parvijohtamisen polulle? Vai tuleeko sinusta parvijohtamisen guru, joka myy osaamistaan 1200 €/tunti luennointi- ja konsultaatiopalkkiona asiakkaille, jotka yrittävät epätoivoisesti päästä eroon sähköpostijohtamisesta ja nenäkkäin kokoustamisesta ainokaisina työvälineinä?


Esa: Kyllä tällä nykyisellä osaamisella voisi ryhtyä guruilemaankin parvityöstä muille, jotka ovat vielä alkukuopissa. Se ei ole kuitenkaan minun juttu. Paljon kiinnostavampaa on edelleen kehittää uusia liiketoimintamalleja, joissa voimme hyödyntää esimerkiksi pelillisyyttä monipuolisesti online- työskentelyssä intra-, extra- ja internet ympäristöissä. 

Parvijohtaja Poppanen: Kiitokset Esa vielä kerran tästä blogista ja menestystä parvityön lisäksi myös muuhun online-työskentelyn kehittelyyn. Sinä tämän blogin lukija, nyt myös sinulla on mahdollisuus ryhtyä kirjailijaksi. Tutustu Parvityö- tarinaan ja ryhdy kirjailijaksi ystävänpäivään (14.2.2014) asti. Tarinoiden kertominen ja niistä kirjoittaminen on hauskaa ja voimaannuttavaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti